”Pääkaupunkiseudulla olisi kaikki mahdollisuudet ryhtyä puhtaan energian ja cleantechin veturiksi… Monet kehittyneet maat varautuvat muutokseen, mutta Suomessa kivihiilen käyttö lisääntyy… Kun valtioiden ponnistelut eivät riitä, yksityisten ja riippumattomien organisaatioiden on oltava aloitteellisia taistelussa ilmastonmuutosta vastaan… Tukholmassa kaukolämpö on 80-prosenttisesti hiilivapaata ja jo puolet bussiliikenteestä kulkee uusiutuvilla polttoaineilla. Helsingin seudulla kaukolämpö on yli 90-prosenttisesti peräisin fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvalla energialla kulkee vasta kymmenesosa bussiliikenteestä.”
Lainaukset ovat peräisin Hesarin Vieraskynä-artikkelista 2.4.2014. Siinä joukko talouden eturivin edustajia Mika Anttonen (Stt1), Antti Herlin (Kone), Pertti Korhonen (Outotech), Matti Lievonen (Neste Oil), Tapio Kuula (Fortum) ja Mikko Kosonen (Sitra) perustelevat, miksi pääkaupunkiseudun tulisi nopeasti nousta kansainvälisen tason clean-tech pääkaupungiksi. Samalla tarjoutuisi kaivattuja työpaikkoja suomalaisille clean-tech yrityksille. Muistelen myös, kuinka EK:n nykyinen vetäjä Jyri Häkämies taannoin haastattelussa muistutti siitä, kuinka riippuvuuden vähentäminen tuontihiilestä ja -öljystä vaikuttaa suoraan myös kauppataseeseen. Vieraskynä-kirjoittajat tai Häkämies eivät tule ensimmäisenä mieleen viherpiipertäjinä. Heillä on nimittäin valtaa vaikuttaa isoihin rakenteellisiin päätöksiin. Mutta kuinka tuskastuttavan hidasta on päätöksen teko ja konkreettisten toimien aikaansaaminen – puhtaan energian ilmastokäänteellä on kiire.
Tarvitaan myös viherpiipertäjiä – joilla nyt tarkoitan meitä tavallisia tallaajia, jotka voimme tehdä arkisia pieniä ratkaisuja, joiden massavaikutukset näkyvät mm. ostokäyttäytymisessä, asunnoissa, autoissa jne. Naapurustoomme nousee uusi pientaloryhmä. Uusiin ihmisiin ja autoihin ja siihen, että lähimetsää kaatui talojen tieltä, on vaan sopeuduttava kokee suomalaisen metsäsielun omaava. Mutta erinomaista: Asunnot tulevat lämpiämään maalämmöllä. Edistyksellistä suunnittelua, eläköön! Oma vanha puutalomme siirtyi maalämpöön vuonna 2006. Perustamiskustannukset ovat jo nyt maksaneet itsensä takaisin, ja entisen öljykattilan tilalle sai mukavasti varastoneliöitä. Monella naapurilla näkyy ilmalämpöpumppuja. Tänä kesänä testataan, miten pienen pihanurmikkomme leikkuu onnistuu tuliterällä viikatteella. Odotukset ovat korkealla: hyötyliikuntaa, ei bensan kärytystä sekä korkeampi ruoho, jossa viihtyy monimuotoisempi eliöstö kuin sentinkorkuiseksi ajetulla norminurmella.
Työssäni musiikkiopiston rehtorina saan olla luotsaamassa ihania lapsia ja nuoria toivottavasti musiikin elämänkestoiseen maailmaan. Mutta maailman tila musiikin ympärillä huolestuttaa. Enkö juuri minä voisi tehdä jotain konkreettista äärimmäisen ison asian, ilmastokatastrofin pysäyttämiseksi? Kyllä voin ja niin voi jokainen! Olin perustamassa Myrskyvaroitusta vuosi sitten ja aloitin nyt yhdistyksen puheenjohtajana.
Yhdistyksen eräänä kuluvan vuoden tärkeänä tavoitteena on saada aktivoitua 100 kulttuurivaikuttajaa mukaan toimintaan. Hyvänä alkuna joukko näyttelijöitä on Metropolian opiskelijoiden luotsaamana projektina tehnyt lyhyitä videoklippejä. Niissä näyttelijät kertovat omista ilmastoteoistaan. Yhdistyksellämme oli tärkeä vaikuttajan rooli Rajattoman ja Pekka ja Jaakko Kuusiston ”kaksi astetta”- kiertueen toteutumisessa tänä keväänä.
Tervetuloa mukaan Myrskyvaroituksen toimintaan:
Maksa jäsenmaksu, tule aktiiviksi, tee omia ilmastotekoja ja kerro niistä kavereille.
Raimo Päiväläinen
