IMG_9297

Laulamisesta, ilmastonmuutoksesta ja USA:sta

Myrskyvaroitus/tammikuu 1, 2015

On lukuisia ihmisiä, jotka eivät mielestään osaa laulaa, mutta haluaisivat laulaa. Tutkin väitöskirjassani, kuinka aikuinen laulutaidoton oppii laulamaan. Tutkimuksen ja käytännön kokemuksen perusteella on nykyään selvää, että laulutaitoa voi kehittää miltä lähtötasolta ja minkä ikäisenä tahansa.  Mutta kun juttelen ihmisten kanssa laulutaidosta, aina löytyy seurasta se, joka sanoo, että kuulisitpa mun äidin serkun laulavan, et kyllä väittäisi moista! Joskus yritän avata asian moniulotteisuutta, esimerkiksi, että voi olla kyse tuottamisen tai kuulonvaraisen hahmottamisen hankaluudesta, silkasta jännittämisestä ja/tai harjaannuksen puutteesta. Minuutin päästä kuulijatoverin katse alkaa harhailla, ja hän jatkaa siitä, kun itse kuuli, kuinka pieleen serkku lauloi… Tässä kohdassa yleensä lopetan  – keskustelun jatkaminen ei luultavasti johda serkun laulutaidon kehittymismahdollisuuksien uudelleen arviointiin.

Vanha sanonta ”uskon, kun näen” olisi syytä kääntää muotoon ”näen, kun uskon”.  Näet mentaaliset mallimme, ajattelumme ja uskomuksemme, valikoivat ja jäsentävät huomaamattamme kaikkea havaitsemistamme. Tämä kognitiotieteen keskeinen löydös realisoituu myös keskustelussa ilmastonmuutoksesta ja sen ”hyviksistä ja pahiksista”. Hesarin Washingtonin-kirjeenvaihtaja otsikoi 16.6.14 juttunsa ”Usa teki minusta ilmastohirviön”.  Toimittaja oli laskenut hiilijalanjälkensä ja päätynyt lukuun 22 hiilidioksiditonnia. Ilman lentämistäkin luku oli lähellä Yhdysvaltojen keskitasoa, 18 tonnia.  Kyllä, luvut ovat järkyttävän suuria. Ilmastoa rasittava usalainen elämäntapa pohjautuu maan rakenteisiin, kulttuuriin ja ihmisten asenteisiin.  Tämä on kaikki totta – samanaikaisesti ovat totta myös isot myönteiset muutokset, jotka maassa ovat käynnistymässä ja käynnistyneet.

Vierailin yhdessä Myrskyvaroituksen kolmen muun perustajajäsenen kanssa Long Islandilla ja New Yorkissa.

Long Island:

Otteita Newsday-lehden pääkirjoituksesta/Long Island 8.6.2014: Kansallinen tavoite on vähentää energian tuotannon päästöjä vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia alemmaksi kuin mitä ne olivat 2005. Ympäristovirasto EPAn (Environmental Protection Agency) suunnitelma on joustava, jokainen osavaltio saa päästövähennysvelvoitteet, mutta voivat saavuttaa ne eri keinoin sulkemalla hiilivoimaloita, vähentämällä energiatarvetta, siirtymällä uudistuvaan energiaan jne. Sandy-myrsky lokakuussa 2012 osoitti Long Islandin energiahuollon haavoittuvuuden. EPA:n mukaan Long Islandista on tulossa energiatehokkuuden ja energiamarkkinakilpailun koenäyttämö. Tavoite on uudistaa vanhoja voimalaitoksia ja infrastruktuuria hajautetun energiatuoton suuntaan. Asukkaille tarjotaan lisäporkkanoita: kun pysäyttää uima-altaan suodattimen tunniksi kulutushuipun aikana, saa alennusta sähkölaskuun.

New York:

Myrskyvaroituksen new yorkilaiset perustajajäsenet Tarja Silverman ja Tapio Kanninen järjestivät 10.6. Scandinavian Housessa Manhattanilla “Talk and Art. On the Catastrophe of Climate Change”  -tilaisuuden. Jouni Kerosen ja Tapio Kannisen ohella esityksen pitivät yhdysvaltalaiset vaikuttajat Joseph Carvin (rahoitusalalla työskentelevä republikaani, Ryen kaupunginjohtaja)  ja Michael Northrop (kestävän kehityksen johtaja, Rockefeller Brothers Fund, New York City). Illan juonsi valovoimainen, New Yorkissa asuva näyttelijä Heli Sirviö (mm. Taivaan tulet -televisiosarja).  Musiikista huolehti Myrskyvaroituksen perustajajäsen Laura Airaksinen newyorkilaisten kollegoiden kanssa. Tanssija Inka Juslin esitti koskettavan video-tanssiperformanssin Wimme Saaren musiikkiin.  Myrskyvaroituksen puheenjohtaja Raimo Päiväläinen esitteli yhdistyksemme.   Iltaan osallistui lähes sata ihmistä. Talon tarjoilujen parissa jatkettiin innostavia keskusteluja niin esiintyjien kuin paikallisten asukkaiden kanssa.  Jouni ja Tapio tapasivat lisää merkittäviä vaikuttajia viikon mittaan. Niistä voi lukea pian lisää.

Matkamietintänä siis: Mitä uskon, kun näen tai näen, kun uskon? Perusteet Yhdysvalloista ilmastohirviövaltiona ovat murenemassa lukuisten myönteisten liikahdusten ja presidentti Obaman ilmastopaketin myötä.  Toki vastustusta löytyy edelleen, mutta emme voi omassa elämänpiirissämme enää mennä sen taakse, että mitään ei ole tehtävissä, koska kerran Usa ja Kiina hirviöivät aina vaan. Milloin Hesari tekisi jutun kaikista positiivista ilmastoaskelista Usassa – ja kohta myös Kiinassa? Hienot esimerkit rohkaisevat ja vievät eteenpäin. Palasimme matkalta toiveikkaampana kuin sinne menimme. Lentohiilijalanjälkeä kompensoimme ostamalla puuntaimia Kirkon Ulkomaanavulta.  Hyvää kesää – tervetuloa Myrskyvaroitukseen. We can do it!

Ava Numminen

Valokuva: Milka Alanen

Saatat tykätä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommenttisi*

Your Name*

Website*