Aktia Pankin Senior Advisor Timo Tyrväinen kiinnostui parikymmentä vuotta sitten ympäristöasioista saatuaan konferenssiesitelmänsä kiitokseksi Al Goren kirjan The Unpleasant Truth.

Pian sen jälkeen OECD:n talouskonferenssissa puhuttiin ilmastomuutoksesta ja sen vaikutuksista sekä esitettiin arviot siitä, kuinka ”kallista” ilmastomuutoksen torjuminen on.

Tyrväinen kertoo, että ilmastonmuutoksen hillitseminen on tullut vuosi vuodelta halvemmaksi.

– Esimerkiksi tuulivoimalla tuotetun sähkön kustannukset ovat supistuneet 50 prosenttia vuodesta 2009, ja aurinkoenergian kustannukset vuodesta 2008 peräti 80 prosenttia.

– Ei ole pienintäkään epäilyä, etteikö sama trendi jatkuisi, vakuuttaa Tyrväinen.

Kuluttajien mielikuva uusiutuvien energiamuotojen kalleudesta hiilellä tuotettuun energiaan verrattuna ei pidä enää paikkaansa.

Globaalissa mitassa ajateltuna seuraavan 15 vuoden aikana noin miljardi ihmistä muuttaa kaupunkeihin, joiden on kyettävä tuottamaan uusien asukkaiden tarvitsema sähkö. Tyrväinen näkee todennäköisenä, että tulevina vuosikymmeninä ei ole enää kannattavaa rakentaa isoja hiilivoimaloita ja sähköverkkoja – ainakaan niiden tarve ei ole samaa luokkaa kuin nyt:

– Kehittyvissä maissa – Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa – talo-, kylä- ja korttelikohtaiset sähköratkaisut tulevat silloin olemaan keskeisessä roolissa.

Ilmastonmuutoksen globaaleja vaikutuksia pitää ymmärtää
Viimeisen kolmen vuoden aikana päästöt eivät ole lisääntyneet lainkaan, siitä huolimatta, että maailmantalous on kasvanut noin kolmen prosentin vauhtia. Muutos menneisiin vuosikymmeniin on radikaali. Samaan aikaan hyvinvointitappiot ovat Tyrväisen mukaan osoittautuneet paljon suuremmiksi kuin vielä muutama vuosi sitten osattiin edes ajatella.

– Haittavaikutuksia ja niiden laajuutta on alettu ymmärtää paremmin. Ei ole kysymys vain siitä, että siellä täällä tapahtuu ”ilmastohäiriöitä”. Nyt ilmastovaikutukset näkyvät kokonaisten kansakuntien tasolla, kertoo Tyrväinen.

– Tämän vuoden alussa kuivuus söi Vietnamin BKT:sta neljä prosenttia ja Zimbabwen BKT:sta jopa 12 prosenttia.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen satsattua rahaa ei tule nähdä pelkkänä menona. Se mitä yksi maksaa, on toiselle tulo.

– Jos rahaa suunnataan ilmastomuutosta hillitsevien ratkaisujen kehittämiseen, niiden toteuttaja saa siitä tulon, joka jää kiertämään kansantaloudessa, valaisee

Tyrväinen.
– Yhä useammat yritykset ovat alkaneet ymmärtää, että ilmastonmuutoksen hillitseminen on mahtava mahdollisuus. Näille apajille on kuitenkin tulossa kilpailijoita pilvin pimein. Jos haluaa pärjätä, on pysyttävä koko ajan kehityksen kärjessä, hän huomauttaa.

Monet rahastot ja institutionaaliset sijoittajat ovat alkaneet irrottautua hiiliriskisistä sijoituskohteista. Kiinnostavaa on Tyrväisen mukaan se, että irrottautuneet sijoittajat eivät ole hävinneet rahaa, vaan ovat päinvastoin voittaneet:

– Osakeindeksit, joista hiiliriskit on siivottu pois, ovat kehittyneet suotuisammin kuin yleisesti seuratut indeksit.

Yritysten asennemuutoksesta kertoo myös Suomeen perustettu Climate Leadership Council –yhdistys, CLC, jonka jäsenyrityksiä ovat suomalaiset eri alojen suuryritykset. Niitä yhdistää vakava suhtautuminen ilmastonmuutokseen ja sen haasteisiin.

– Yhä useammat yritykset tiedostavat osakkeenomistajien ymmärtävän, että ilmastonmuutokseen ja ilmastopolitiikan kiristymiseen varautuminen pienentää tulevaisuuden riskejä, muistuttaa Tyrväinen.

06-2016 TARJA RANNISTO, toimitus@mediaplanet.com
Linkki alkuperäiseen julkaisuun: Ilmastonmuutoksen torjumisen hinta halpenee koko ajan