tasavallan-presidentti-sauli-niinisto

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe YK:n 71. yleiskokouksessa New Yorkissa 21.9.2016

Myrskyvaroitus/syyskuu 21, 2016
Puheet, 21.9.2016

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Haluan aluksi onnitella teitä, arvoisa puheenjohtaja, valinnastanne YK:n 71. yleiskokouksen puheenjohtajaksi. Voitte luottaa siihen, että Suomi tukee teitä tärkeässä tehtävässänne.

Arvoisa pääsihteeri, tämä on viimeinen yleiskokouksenne pääsihteerin ominaisuudessa. Kiitän teitä väsymättömästä työstänne ihmiskunnan hyväksi. Olette kautenne aikana myötävaikuttanut ratkaisevasti siihen, että kestävän kehityksen edistämiselle ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiselle on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet. Näillä saavutuksilla on erityinen vaikutus tulevien sukupolvien elämään.

Meillä oli kunnia saada teidät vieraaksemme viime joulukuussa, kun juhlistimme Suomen YK-jäsenyyden 60. juhlavuotta. Juhla antoi meille tilaisuuden muistuttaa itsellemme, mitä YK merkitsee. YK on sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestelmän ja suvereenien valtioiden yhteenliittymä, jossa sillä on myös sovittelijan rooli. Se on ainoa todella globaali järjestö koko maailmassa. Meidän on kuitenkin pyrittävä yhdessä parantamaan sen toimintaa, jotta se onnistuisi täyttämään lukuisat tehtävänsä.

* * *

Kansainvälinen rauha ja turvallisuus ovat valitettavasti uhattuina kaikkialla. Ahdasmielinen nationalismi, rasismi ja väkivaltainen ääriliikehdintä ovat nousussa. Nämä tuhoisat ideologiat on pysäytettävä.

Viimeaikaiset Pohjois-Korean ydinkokeet ovat vakava huolenaihe. Myös Ukrainan konflikti on edelleen ratkaisematta. Kaikki laittomat toimet, kuten Krimin liittäminen Venäjään, on tuomittava. Monisyiset ja kauhistuttavat konfliktit Syyriassa ja Irakissa ja niiden lähialueilla vaikuttavat edelleen paitsi Lähi-idän tilanteeseen myös epäsuorasti Eurooppaan ja kotimaahani Suomeen.

Näissä konflikteissa on jo kuollut ja vammautunut satoja tuhansia ihmisiä, ja sitäkin useampi on joutunut pakenemaan kotialueeltaan. Ennennäkemättömiä määriä turvapaikanhakijoita on lähtenyt konfliktien vuoksi kohti Eurooppaa. Euroopan yhteiskunnat ovat myötätuntoisia, mutta niihin kohdistuu kova paine. Niillä on rajalliset mahdollisuudet pitää huolta turvapaikanhakijoista ja heidän kotoutumisestaan vastaanottavaan yhteiskuntaan tai tarjota humanitaarista apua ulkomaille.

Tämän YK:n kokousviikon aikana olemme keskustelleet pakolaisista ja maahanmuutosta kahdessa huippukokouksessa – hyvästä syystä. Meidän on löydettävä yhdessä kestäviä ratkaisuja globaalilla ja alueellisella tasolla, jotta voimme valvoa rajoja paremmin ja samalla taata niiden henkilöiden oikeudet, jotka hakevat perustellusti kansainvälistä suojelua vainotuksi tulemisen vuoksi. Tähän tarvitaan visiota, rohkeutta ja johtajuutta. Vaihtoehto on synkkä, sillä rajoista voi tulla ylitsepääsemättömiä muureja myös niille, jotka ovat oikeutettuja pakolaisasemaan.

Kyseessä on vakava ongelma. Joka päivä kymmenet tuhannet joutuvat siirtymään kotialueeltaan konfliktin, vainon tai luonnonkatastrofin vuoksi. Toiset taas lähtevät paremman elämän toivossa. Humanitaarisen avun tarve kasvaa jatkuvasti. Euroopan unioni ja Suomi sen jäsenvaltiona pitävät edelleen huolen omasta osuudestaan, mutta se ei koskaan tule riittämään. Humanitaarisilla toimilla ei koskaan voida kompensoida kyvyttömyyttä ratkaista pakotetun muuttoliikkeen perimmäisiä syitä.

On tärkeää tarkastella asiaa pitkän aikavälin näkökulmasta. Käynnissä olevat konfliktit edellyttävät pikaisia humanitaarisia toimia. Niiden taustalla ovat kuitenkin pitkäaikaiset syyt. On välttämätöntä saada aikaan taloudellista, yhteiskunnallista ja poliittista kehitystä. Kansainvälinen yhteisö voi auttaa ja sen on autettava. YK voi puolestaan auttaa laukaisemaan piileviä konflikteja ehkäisytoimilla, sovittelulla ja tarvittaessa ennaltaehkäisevillä rauhanoperaatioilla. Vastuu yhteiskuntien uudistamisesta on kuitenkin viime kädessä kunkin maan kansalaisilla ja niiden hallituksilla. Paikallinen vastuunotto on avainasemassa.

Suomi ja Turkki ovat useiden vuosien ajan johtaneet toimia YK-johtoisen sovittelun lujittamiseksi. Yhteistyötä eri toimijoiden, kuten perinteisten ja uskonnollisten johtajien, välillä on tiivistettävä ja kansalaisyhteiskunnan osallisuutta on lisättävä. Olemme tyytyväisiä edistymiseen, josta on osoituksena YK:n yleiskokouksen tuoreimman päätöslauselman hyväksyminen kaksi viikkoa sitten.

Tänä vuonna juhlistetaan Suomen YK:n rauhanturvaoperaatioiden 60. vuosipäivää. Vuodesta 1956 alkaen noin 50 000 suomalaista miestä ja naista on osallistunut rauhanturvaoperaatioihin eri puolilla maailmaa.  Suomalaisia on mukana edelleen Lähi-idässä ja muuallakin. Jotkut heistä ovat menettäneet henkensä tässä tärkeässä työssään. Kunnioitamme näitä miehiä ja naisia suuresti.

Suomi on sitoutunut meneillään oleviin toimiin rauhanturvaoperaatioiden eri osa-alueiden vahvistamiseksi. Kiitämme pääsihteerin pyrkimyksiä nykyaikaistaa YK:n rauhanturvatoimintaa. Presidentti Obaman viime vuonna isännöimä rauhanturvahuippukokous oli merkittävä askel oikeaan suuntaan. Tätä työtä on jatkettava.

Tavanomaisten aseiden laiton kauppa on edelleen ongelma, mutta sen ratkaisemisessa on edistytty. YK:n asekauppasopimus on tullut voimaan. Kaksi tehtävää on vielä jäljellä: kaikkien maiden on hyväksyttävä asekauppasopimus ja pantava se tehokkaasti täytäntöön.  Useat ratkaisevassa asemassa olevat jäsenvaltiot eivät vielä ole liittyneet sopimukseen. Kehotan teitä liittymään siihen viipymättä.

* * *
Kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n hyväksyminen vuosi sitten oli tärkeä virstanpylväs.  Sellainen oli myös Pariisin ilmastosopimuksen solmiminen. Niiden toimivuus testataan kuitenkin viime kädessä niiden täytäntöönpanon yhteydessä.

Suomessa nämä asiakirjat pannaan täytäntöön osallistavasti. Keskitymme muodostamaan julkishallinnon, yksityisen sektorin, yliopistojen ja kansalaisyhteiskunnan välisiä kumppanuuksia.  Kaikkia Suomen kansalaisia kannustetaan osallistumaan. Minä sitouduin henkilökohtaisesti puolittamaan hiilijalanjälkeni kymmenessä vuodessa, kun allekirjoitin Kansalaisen ilmastolupauksen. Aloitteesta tuli maailmanlaajuinen muutama viikko sitten tilaisuudessa, jota isännöi YK:n ilmastonmuutoskonventin sihteeristö. On olemassa myös muita vastaavia menetelmiä, joilla lisätään osallisuutta Agenda 2030 -toimintaohjelman toteuttamiseen.

Sukupuolten tasa-arvo sekä tyttöjen ja naisten poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen voimaannuttaminen ovat kestävän kehityksen edistämisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta ratkaisevan tärkeitä. Sukupuolten tasa-arvolla on kotimaassani luotu perusta maamme nousulle köyhyydestä vaurauteen. Suhtaudun myönteisesti kaikkiin tasa-arvoa edistäviin toimiin, kuten YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin käynnistämään HeForShe-liikkeeseen. Olen itsekin mukana tässä tärkeässä aloitteessa. YK:lla ja sen jäsenvaltioilla on kuitenkin vielä pitkä matka edessään ennen kuin sukupuolten tasa-arvo on saavutettu.

* * *

Seuraavaan pääsihteeriin kohdistuu valtavia odotuksia. Suomi suhtautuu myönteisesti tähän aiempaa avoimempaan ja osallistavampaan valintaprosessiin. Olemme tyytyväisiä myös siihen, että hakijoiden joukossa on useita naisehdokkaita.

Meilläkin on viesti tulevalle YK:n pääsihteerille. Toivomme hänen työskentelevän tiiviissä yhteistyössä turvallisuusneuvoston kanssa, ja joskus olevan jopa askelen sitä edellä, täyttäessään YK:n peruskirjassa annettuja valtuuksia.

Haasteena on myös tehdä YK:sta toimivampi organisaatio. Tuleva pääsihteeri voi onnistua siinä varmistamalla, että YK:n eri toiminnot täydentävät toisiaan siten, että YK todellakin toimii yhtenäisesti.

Haluan lopuksi vakuuttaa, että Suomi tukee täysimääräisesti tulevaa pääsihteeriä – henkilöstä ja sukupuolesta riippumatta.

Saatat tykätä