Paljonko joudun maksamaan, kun vaihdan sähkösopimuksen tuuli- tai aurinkosähköön? Onko minulla varaa hankkia sähköauto vai riittääkö liikkumiseeni pyörä ja joukkoliikenne? Pitäisikö hankkia uusi älylaite kolme vuotta vanhan tilalle?

Omissa henkilökohtaisissa valinnoissani talous ja hankintojen ilmastovaikutukset liittyvät kiinteänä osana yhteen. Välillä kuitenkin tuntuu, että julkisella sektorilla näin ei aina ole. Siinä missä toinen käsi tekee investointeja hiilineutraaliin teknologiaan, maksetaan toisella kädellä suuria summia ilmastolle haitallisiin tukiin tai fossiilisen yhteiskunnan ylläpitoon.

Suomi tavoittelee olevansa hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Sama tavoite on esimerkiksi Helsingin kaupungilla. Samaan aikaan kuitenkin syydetään rahaa turpeen energiakäyttöön tai kivihiilen polttoon.

Monet kunnat ovat omissa tavoitteissaan vielä paljon kunnianhimoisempia. Esimerkiksi Espoo ja Tampere aikovat olla hiilineutraaleja jo vuonna 2030, Lahti vuonna 2025 ja Iin kunta jo tänä vuonna.

Vuosien päähän ulottuvat tavoitteet vaativat kuitenkin tuekseen aktiivista seurantaa ja toimenpiteitä jo nyt. Yksi mahdollinen työkalu tähän on ilmastobudjetointi.

Ilmastobudjetointi tarkoittaa sitä, että päästöt, niiden vähentäminen ja kunnan talous kytketään kiinteästi yhteen eli paikalliset päästövähennykset sisällytetään kunnan talousarvioon. Toteutusta seurataan osana normaalia talousseurantaa esimerkiksi tilinpäätöksessä.

Kunnan ilmastobudjetointi auttaa kohdentamaan rahoja päästövähennystoimiin ja eri sektoreille sekä tekee ilmastolle osoitetut varat näkyväksi.

Hyviä esimerkkejä on paljon. Esimerkiksi Norjan pääkaupunki Oslo otti ilmastobudjetoinnin käyttöön jo vuonna 2016. Ilmastotavoitteet esitetään osana taloudellisia lukuja. Samalla Oslon ilmastobudjetti asettaa ylärajan päästöille ja listaa toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi.

Suomessa ilmastobudjetoinnin on ottanut käyttöön ensimmäisenä Tampere. Kaupungissa ilmastobudjetin kautta on asetettu ylärajat eri sektoreiden päästöille vuosien 2020 ja 2030 välillä. Mukana on yhteensä 37 toimenpidekokonaisuutta.

Käytännössä ilmastobudjetin valmistelu etenee niin, että ensin arvioidaan eri investointien ilmastovaikutukset ja lasketaan eri menoerien päästöt. Hyväksytyn ilmastobudjetin jälkeen tätä toteutetaan, seurataan ja raportoidaan. Toteutuneita päästöjä raportoidaan osana toteutunutta budjettia tai talousseurantaa.

Kyse ei ole vain teknisestä laskentaharjoituksesta vaan kokonaisvaltaisesta integraatiosta kunnan eri sektoreiden välillä. Päästöjen vähentämisen kustannukset ja rahoitustarpeet tulee arvioida sekä jakaa vastuut toteutuksesta ja tulosten seurannasta.

Omassa ilmastobudjetissani tuulisähkö ei maksa juuri mitään ja vaikutus päästöihin on merkittävä. Sen sijaan sähköauton hankinnassa ei ole omalta osaltani taloudellista järkeä, kun voin liikkua kaupunkiympäristössä tehokkaasti, halvalla ja täysin päästöttömästi pyörällä ja pidemmät matkat junalla tai bussilla.

Päästövähennystoimet ja talous eivät ole erillisiä osa-alueita. Ne tulee kytkeä kiinteäksi osaksi myös kunnan strategista suunnittelua.

Leo Stranius
Kirjoittaja on toimitusjohtaja, kaupunginvaltuutettu ja Myrskyvaroitus ry:n hallituksen jäsen

Mitä tehdä ilmastobudjetoinnin edistämiseksi:

1. Lue lisää aiheesta: https://www.ecowelfare.fi/kunnat/budjetointi/
2. Ota yhteyttä kuntaasi ja kysy ilmastobudjetoinnista.
3. Ota yhteyttä kunnan päättäjään ja pyydä häntä edistämään ilmastobudjetointia.
4. Tee https://www.kuntalaisaloite.fi/fi palvelun kautta aloite kunnalle ilmastobudjetoinnin käyttöön ottamiseksi
5. Kirjoita aiheesta sosiaaliseen mediaan, lehtien mielipidepalstoille tai blogiin.