Helsinkiläispojan lapsuuteen 1950-luvulla kuuluivat maalla vietettyjen aurinkoisten kesien välillä valkeat lumiset talvet. Suosituimmat talviliikunnan lajit olivat hiihto ja luistelu. Kun kantoi sukset Marian sairaalan kulmaan, Leppäsuon laidalta pääsi laskemaan alas ladulle, joka kulki hautausmaan kiviaidan viereltä kohti Hietsua ja jatkui jäätä pitkin Seurasaareen.
Nykyisin asun samoissa maisemissa Töölössä, mutta monena talvena odotetut hiihtoretket jäälle ovat jääneet tekemättä harmaiden ja sohjoisten säiden takia. Etelä-Suomen laskettelurinteet yrittävät pelastautua keinolumen avulla, mutta valittavat, ettei epävarma bisnes kohta enää kannata. Vaarina ihmettelen, oppivatko Tampereella asuvat lapsenlapset lainkaan murtomaahiihtoa.
Huonot talvet antavat esimakua siitä, miten surkeaksi suomalaisten talven vietto on muuttumassa, jos ilmasto lämpenee ennustetulla tavalla. Uhka on todellinen, sillä maapallon lämmön kasvu vuosisadan loppuun mennessä on yli neljä astetta (Suomessa jopa kuusi astetta), jos kasvihuonepäästöt kasvavat nykyvauhtia. Pohjoisten talvien leudontumisen lisäksi luvassa on tällöin muitakin globaaleja ilmastohaittoja, kuten kuivuutta, jäätiköiden sulamista, merenpinnan nousua, tulvia ja muita säiden ääri-ilmiöitä, joilla voi olla hyvinvointia ja yhteiskuntarauhaa järkyttäviä sosiaalisia seurauksia. Jos Välimeren alue alkaa aavikoitua, pohjoista kohti suuntautuu valtava ilmastopakolaisten vyöry. Pariisin ympäristökokouksen 2015 jälkeen tavoitteena on päästä alle kahden asteen kasvuun, mutta tämä edellyttää maailman valtioiden ja teollisten tuotantolaitosten sitoutumista tiukkoihin päästöjen rajoituksiin. Fiksut yritykset tarttuvatkin nyt tilaisuuteen luoda säästöjä ja uutta liiketoimintaa kestävien käytäntöjen avulla.
Vastuuta ilmastonmuutoksen torjunnassa on myös meillä kaikilla kansalaisilla. Suomen hiilijalanjäljestä kotitalouksien osuus on kaksi kolmasosaa. Juuri tässä tarjoutuu itse kullekin mahtava vaikutusmahdollisuus arkielämän tasolla. Vuonna 2013 perustettu Myrskyvaroitus ry on aloittanut kampanjan, jolla houkutellaan yhä laajempia joukkoja omaksumaan kestävämpiä elintapoja. Jo tuhannet suomalaiset ovat osoitteessa www.ilmastolupaus.fi antaneet henkilökohtaisen lupauksen, että he tekevät parhaansa vähentääkseen omaa hiilijalanjälkeään ainakin puolella seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tämä tavoite voi toteutua siirtymällä kohti vähäpäästöisempiä valintoja asumisen, energiankäytön, liikkumisen, ruokailun, laitteiden ja palvelujen piirissä. Eli miten lämmität talosi, millaista sähköä tilaat, käytätkö julkista liikennettä, millaisia lentoyhtiöitä suosit, mitä käytät ravinnoksi, miten pakkaat ostokset ja miten lajittelet jätteet? Erityisesti suomalaisilla korkean kulutuksen kansakuntana tulisi olla varaa järkeviin päätöksiin näissä ratkaisuissa.
Myrskyvaroituksen ilmaisema yleinen tulevaisuushuoli on samansuuntainen kuin Pohjois-Amerikassa syntyneen POW–liikkeen (Protect Our Winters) erityinen tavoite pelastaa tulevat talvet ja säilyttää niiden lumivarmuus. POW haluaa säilyttää mahdollisuudet talviurheiluun, joten siinä on mukana hiihtäjiä, mäkihyppääjiä, laskettelijoita, lumilautailijoita ja luistelijoita. Suomen Hiihtoliitto on kesäkuun 6. päivänä 2016 viisaasti liittynyt POW Finlandin päätukijaksi, joten sen kautta on mahdollista saavuttaa kymmeniä tuhansia talvilajien ystäviä. Hyvän sanoman lähettiläiksi ovat jo ryhtyneet hiihtäjät Aino-Kaisa Saarinen ja Martti Jylhä. Näin ilmastolupaus voi osaltaan auttaa suojelemaan talviurheilua, mikä on iloinen uutinen lajien kilpailijoille ja meille kaikille penkkiurheilun ja ulkoilun ystäville.
ILKKA NIINILUOTO
Teoreettisen filosofian emeritusprofessori
Helsingin yliopisto
Alkuperäinen julkaisu: Liikunta & tiede 4/2016, s. 115
